Se on keskeinen kysymys jokaisen
mielessä, joka seuraa keskustelua ja uutisointia uuden maakuntahallinnon rakentamisen
ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen osalta. Ei ihme, että
kuntalaisten, kuntapäättäjien ja myös uudistusta valmistelevien virkamiesten
päät ovat pyörällä. Pienen kunnan näkökulmasta pelko tulevasta herää
väistämättä.
Omalta osaltaan Pukkilan kunta pyrkii tuomaan vastauksia
uudella kuntastrategiallaan, joka tähtää asemoitumiseemme uudessa hallintoympäristössä.
Sitä on rakennettu sekä sopeutumisen että kehittymisen hengessä. Valmistelussa
on huomioitu sekä ulkoinen että sisäinen muutoksen tarve. Sen on tarkoitus olla
niin avoin ja ymmärrettävä, että jokainen voi lukea siitä, mihin suuntaan
Pukkilan on menossa 2020-luvulle tultaessa.
Kuntastrategia voi olla silti monelle vaikeasti avautuva
asiakirja. Se on muuntumisprosessin tulos, jossa lukuisa joukko kunnan
luottamusmiesten, viranhaltijoiden ja työntekijöiden antamia ideoita ja
ajatuksia on työstetty eräänlaisena verbaalisena tiivisteenä lainsäädännön
säätelemään muotoon. Hyvin tehtynä se avautuu kaikille kuntalaisille ja kunnan
työntekijöille, huonosti tehtynä ja vaikeasti ymmärrettävänä sen kohtalo on
jäädä arkistohyllylle pölyttymään. Arviointia kuntastrategiamme onnistumisesta on
tehtävä pitkin uutta valtuustokautta, niin organisaation sisällä kuin
kuulemalla kuntalaisia.
Tässä prosessissa yleiset tavoitteet ja ihan konkreettisetkin
toimenpide-ehdotukset on puettu yksittäisiksi sanoiksi, joista pitäisi avautua
linkki idea-avaruuteen, josta avautuu yhä tarkempia näkemyksiä siihen, mitä on uudistuvan
Pukkilan todellisuus käytännössä. Prosessi on kaksisuuntainen: se pyrkii
ohjailemaan hallitusti ja herättämään ideoita tavoitteellisesti kunnan elinvoiman
ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Strategia on tavoitetila,
tähtäyspiste, johon ideointi ja toimenpiteet suunnataan. Se on maalitaulu,
johon kymppilaukausten saavuttamiseksi on luotava hyvä harjoitusohjelma.
Kultamitali on tämän prosessin ainoa tavoite.
Kuntastrategian arvoista rohkeus on keskeinen, kun pohditaan
kunnan asukasluvun kasvua, työpaikkojen lisääntymistä ja kunnan profiloitumista
pienten kuntien joukossa. Valmistelutyössä siihen kytkeytyi olennaisesti sana
innovatiivisuus. Meillä on kunnassamme paljon hyvää ja säilyttämisen arvoista,
mutta kunnan pitää myös uudistua sekä sisäisesti että ulos päin näkyvästi.
Puhuessani Hyvinvointikeskus Onnin 10-vuotisjuhlassa vertasin Pukkilan
keskustaajamaa nyt ja runsas vuosikymmen sitten. Meillä on kuntakeskuksessa hyvin
erilainen rakennus- ja palvelukokonaisuus kuin 1990-luvulla. Kunnan elinvoima
lähtee juuri tästä, jatkuvasta kehittymisestä, eikä sitä tapahdu ilman rohkeaa
ideointia ja rohkeita päätöksiä. Kuntakeskuksen uudistuminen on näyttö tällaisesta
rohkeudesta omana aikanaan. Taloudellisesti tiukkojen säästämisen vuosien
jälkeen olemme taas tilanteessa, jossa meillä on varaa kehitystyöhön
panostamiseen. Hallinto-organisaatiotamme pyritään uudistamaan siten, että
strategiset tavoitteemme pystytään toteuttamaan, kuitenkaan talouden tasapainoa
horjuttamatta.
Maakuntauudistuksen toteutuessa kunnat toimivat hyvin
erilaisessa ympäristössä. Tarkasteltaessa kuntien uusia strategioita, niistä
löytyy paljon samankaltaisuutta, samoja päämääriä. Kun kunnat pyrkivät löytämään
paikkansa uudelleen, niiden välille syntyy väistämättä kilpailua. Uudenmaan
maakunnassa lisäksi pienet ja keskisuuret kunnat joutuvat kilpailemaan
Helsinki-keskeisen vallan keskittymisen kanssa. Huoli paikallisten palvelujen
säilymisestä on suuri, ja sen takia esimerkiksi sote-palvelujen osalta käydään
kuntien ja yksityisten toimijoiden välillä paljon keskustelua palvelujen tai niiden
osakokonaisuuksien ulkoistamisesta. Kun oma palveluntuotanto lainsäädännön
muuttuessa kapenee, turvaudutaan yksityisten toimijoiden tukeen.
Maakuntahallintoon ei kunta pysty juurikaan vaikuttamaan, mutta yritysten
kanssa yhteistyössä kuntien on myös tulevaisuudessa mahdollisuus operoida
elinvoiman ja palvelujen kehittämisessä. Se tulee olemaan myös Pukkilan mahdollisuus.
Rohkeutta ja innovatiivisuutta siis tarvitaan, kun tehdään
hyppy tuntemattomaan ja halutaan pudota turvallisesti ja hallitusti jaloilleen.
Tähän tarvitaan saumatonta yhteistyötä sekä kunnan hallinnon ja
henkilöstöorganisaation sisällä että uusien kumppanuuksien kanssa.
Yhdessä
voimme tehdä enemmän ja paremmin.
Terveisin,
Markus Kalliokivi / KESK
Pukkilan kunnanhallituksen puheenjohtaja
Markus Kalliokivi / KESK
Pukkilan kunnanhallituksen puheenjohtaja
Kommentit
Lähetä kommentti
Hei! Otamme mielellämme vastaan kommentteja. Valitettavasti joudumme kuitenkin tarkistamaan tekstin ennen sen julkaisua. Emme muuta tekstiäsi ja pyrimme julkaisemaan kommenttisi mahdollisimman pian siitä kun olet sen meille lähettänyt. Kiitos kommentistasi sekä ymmärryksestä!